9.3.2014

Hitaalla...

Heissulivei. 2014 ja tää nainen ei oo mitään kirjannu tänne blogiin. Voevoe...luulen, että tämä työblogi; maalarinunelma  on vienyt hieman ajatuksia. Vuosi tulee kohta jo täyteen siitä kun tänne pohjanmaalle muutin. Jotenkin hurjaa...tuntuu, että siitä olis pitempi aika. Tuntuu, että täällähän mä aina olen ollut. En voisi muuta kai kuvitellakaan enää.

Edellisessä vai oliko sitä edellisessä päivityksessä luki, että kesä tuli ja meni...no niin teki talvikin. Tai oikeastaan mies totesi, että mikä talvi. Todella ankea sellainen. Kaikennäköstä pientä on tullu puuhattua talvella. Paljon käsitöitä ainakin, jos ei muuta.

Erikalle hieman pitkävartisemmat villikset
Martin halusi shakkiruudulliset villasukat...kuviot ei vaan oo mun juttu...never again, mut sitkeesti tein nää loppuun. :D


Tää puku lähti kummitytölle Espooseen jouluna. Kuulema on lämmittänyt mukavasti. <3
ja tämä toinen lähti Virroille pikkuprinsessalle. <3

ja sit niistä tölkinklipsuista on tullut tehtyä siis tälläisiä muutamia.
 Pikkupikku sukkia on tullut muutamat väännettyä palmikolla. Ja Ida-koiran peti tekee kokoajan tuloaan, mutta ku kierrätysmatskuista sitä väännän, niin välillä ei vaan oo ollu "lankaa". Siitä kuvia ku saan valmiiksi. ;)

Kaikki aina kysyy sieltä pk-seudulta, että mitä kuuluu. No nyt jos laittas sit vielä, että hyväähän tänne kuuluu. Tukin kantoa ja pilkkomista ja kesää odotellessa. Talo pitäs maalata loppuun ja yläkertaa ruveta laittaa ja kaikenmoisia unelmia kanoista ja porsaista ja hevosista ja niin no kaikesta mahollisesta...mut yks asia kerrallaan. Ja se eka on kyllä nyt se, että maalaan tän talon ens kesänä...siis talon...ikkunoita en hei sit lupaa saada kesän aikana valmiiks...niitä ku riittää vielä yks 50 ainakin!

Tässä kun istun koneella ja katson mun isosta ihanasta olohuoneen ikkunasta ulos oranssin-punervaa auringonlaskua ei voi ku todeta, että kyllä mä oon vaan onnekas nainen. <3