18.11.2012

Matkustelua

"Pienen pieni veturi aamulla kerran.." *hoilottaa...Terveiset junasta. ;) Tämän pitäs oikeesti tehdä koulutyötään, mutta kun kerran näinkin hyvin pelittää tämä netti täällä junanvaunussa, niin ihankuin sitä malttais koulutyötä tehdä...(toimitus huom: Ei ehkä toimi ihan yhtä hyvin kuin junan vessa, mutta ei paljosta puutu...)

Jos jotain hyvää pitää tuosta auton hajoamisesta todeta, niin se on kyllä tää, että tässä junamatkan aikana ehtii tehdä yhtä ja toista. Mennessä kotiin kudoin sukkaa ja nyt tullessa, koitan tosiaan saada itsestäni sen verran irti, että saisin tuon yhden koulutyön valmiiksi. Päivitystä tähän auto ja matkatavaran hukkumisasiaan sen verran, että autosta tosiaan hajosi sitten vaihdelaatikko. :/ Automyyjä ei ota vastuuta myymästään autosta (säälistä kuulemma voi 300€ osallistua kustannuksiin). Vaihdelaatikko maksaa käytettynä noin 800-1000€ (jos sellaisen löydän jostain käytettynä). Korjaus siihen päälle sellasen 300-400€ + kytkinpaketti 300€ (kannattaa ehottomasti vaihtaa, ku kerran purettu koko roska muutenkin). Että mun halpa 3000€ auto on siis tullut (tai tulee) maksamaan mulle noin 5500€...*huoh...Tohon laskettu melkein 900€ iso huolto hihnojen vaihtoineen päivineen. Että näin...joskus elämä potkii...niin ja niitä hiton vaatteita ei oo löytyny. Se mua eniten ehkä harmittaakin tässä...

...tossa ku äsken kehuin netti yhteyttä...perun sen. ;D puolet tekstistä katosi...

...jos koittais tätä ajatusvirtaa jatkaa...Martin joutu perjantaina sellaiseksi itkuolkapääksi. Taitaa tää syksy olla vähän rankkaa aikaa...isä on ollut paljon mielessä, kaikki nää vastoinkäymiset mitä on ollu ja sit ylipäänsä ihmisten välinpitämättömyys. En tiiä johtuuko se vaan tästä nyky-yhteiskunnasta, kaupungistumisesta vai mistä. Mut mistä johtuu, että mitä enemmän on vaurautta, niin sen välinpitämättömiä ihmiset on...Siis tarkotan nyt yleensä esim. suomen yhteiskuntaa...suomihan on kaikesta huolimatta hyvinkin vauras maa. Miksi esimerkiksi kun vierailet tai katsot ihmisiä esim. Afrikassa, köyhääkin köyhemmissä olosuhteissa, niin he näyttävät niin kovin onnellisilta. Ja siellä välitetään toisistaan kovasti ja autetaan toisia. Miksi? Mä tässä ehkä oon pähkäilly tätä asiaa senkin takia kun toi oma talous on mitä on. Tai lähinnä sen hoito tällä hetkellä...tai siis ku mä en jaksais välittää rahasta, ku se tuntuu niin turhalta. Mutku ilman sitä ei pysty nykyään toimimaan ja tekemään mitään. Joo...tällästä korkeelentosta ajatusvirtaa...ehkä mä nyt koitan paneutua tohon koulutyöhön välillä.

Tiinalle auringonlasku kuva...taustalla näkyy naapurin uusi "kartano" ja lannoteperäkärry...elis paskis. Mut jos niistä ei välitä...niin upee kuva, eikö. ;)

14.11.2012

Remonttia ja reissailua...

Hirveesti on jääny kuvia laittamatta ja asioita kertomatta taas. Oon nyt parina vkoloppuna juossu pohjanmaalla ja taas ajattelin sinne lähteä, joten tää on todellista kahen asunnon välissä sompailua tällä hetkellä. Pohdin jo paljon, että mitä tavaroita voisi myydä, mitä huonekaluja lähtee mukaan ja mitä pitää saada pois muuton alta. On myös haastavaa miettiä, että mihin kaikki tavarat saa tuvassa sijoiteltua, koska yläkerta ei todellakaan ole keväällä vielä siinä kunnossa, että sinne kannattaisi mitään viedä edes säilytykseen. Ajatuksena tietenkin oli, että yläkertaa olisi laitettu jo pikkuhiljaa, mutta tuon meidän eteisenkin kanssa tuntuu kuluvan aikaa. Ei sitä vkolopun aikana paljoa ehdi tekemään ja ei voi olettaa, että murukaan jaksaisi töiden jälkeen yksinään kokoajan puuhata. Mutta siis...tässä kuistin tämän hetkinen tila:

Näin talvinen maisema oli perjantai aamuna, kun lasten kanssa heräsimme. ♥

Tässä etuoven rappusten ylätaso. Eikö olekin fiksu ja siisti ratkaisu. Muru sen keksi ja toteutti. :)


Yllä siis sisätilasta muutama kuva. Lattialevyt on paikoillaan, katto ja seinät eristettyinä. Tila on lämpimämpi kuin meidän vanha eteinen, johon vintin kautta "puhaltaa" veto ja tuuli. Mutta, mutta...homma ei oikein etene ennenkuin saadaan mietittyä millaiseksi viimeistelty pinta halutaan. Mietittiin, että toi raakalauta seinä joka tuolla näkyy, olis kiva saada esille, mutta tollasenaan se ei onnistu, ku ovi tulee 2,5cm ulos tuosta seinäpinnasta ja ainiin...tossa seinässä on kaksi ikkunareikää. ;) Mietittiin, et jos siihen rakentais "uuden" vanhan lautapinnan...mut saako siitä sit tarpeeks aidon näköstä..Noi laudat on vaan niin ihanasti patinoitunu vuosikymmenien saatossa ulkolaudotuksen alla. Saattaapi olla että siihen isketään levyt kuten muuhunkin seinään. Katto tulee ihan paneelista...se on jo päätetty ja valkoinen siitä tulee...on sen verran matala tila, mut mitä ihmettä me laitetaan lattiaan?! Tai siis materiaali pyörii kestävässä laminaatissa, tai vinyylimatossa / levyssä. Mutta kun niitä kuoseja on niin miljoona nykyään! Ja katossa on jo efektipalkit, jotka poltettu, joten ne pikkasen luo rajoja sille lattiapinnallekin...Mutta näitä pitänee nyt miettiä oikein urakalla, että homma saatais eteenpäin. Mitään selkeää ratkasua mielessä ei siis ole, kaikkia pieniä ajatuksia, joita mä en saa koottua kokonaiseks. :D

Mutta nyt taidan lähteä pohtimaan asiaa portaiden pariin. Eli siis maalaamaan Malmille. Mukavaa keskiviikkopäivää kaikille. :)

12.11.2012

Hyvää syntymäpäivää minulle!

Mä kerron teille tarinan siitä, kuinka ihanaa on täyttää tänään 32-vuotta. Oikeastaan se mun iän karttuminen ei sinänsä liity millään lailla tähän tarinaan, mutta jos voi epäonnesta ja huonosta tuurista puhua, niin saanen todeta, että sellaista mulla on tänään riittänyt. Mut siis kaikki on hengissä, joten ei pitäs valittaa...teen poikkeuksen tällä kertaa ja valitan...ehkä se helpottaa tätä *itutusta.

Aamu alkoi mukavasti heräten siihen kun koira oksentaa. Jep, ei siinä mitään...oli onneksi pieni oksu ja helppo siivota matolta. Mukava synttärilahja koiralta. Lapset siinä sitten; "Mee takas sänkyyn."....ja mammahan menee. Saan ihanat laulut; suomeksi, englanniksi ja saksaksi! Pusuja ja haleja ja voi että kahvitkin keittivät, aamupalankin Erika teki ja Emma kortin. Rakkaita nuo muksut, eihän tähän voi muuta todeta. ♥

No sitten, syödään aamupalaa ja ruvetaan pakkamaan tavaroita ja autoa. Niin siis selvennykseksi, olimme tuulisessa tuvassa eli pohjanmaalla vkolopun ja matka kohti Helsinkiä alkoi klo 11.50. Auto oli siis pakattuna...ja tääääynnä tavaraa...käytiin nimittäin Pietarsaaressa ostoksilla ja ostin siis lapsille talvikamppeet (takit, housut, kengät). 38 numeroiset kengät vie tosi paljon tilaa...pussukoita ja nyssäköitä siis riitti. Päästiin hienosti Alavuden ABC:lle, syötiin ja herkuteltiin ja matka jatkui...kunnes sitten....(tähän rumpujen päristelyä ja jännitysmusiikkia) käännyttiin Virtain tieltä Kuruntielle, vaihde pois neloselta, kytkin alas jaaaaa....ei sitten enää vaihdetta laitettukaan...pääsin valuttelemaan bussipysäkille ja siinä sitten kokeilin kytkintä ja vaihteita ja sain sit vaihteen päälle, mut aattelin vähän peruutella ja kokeilla vielä, niin sittenpä juuttui pakki päälle. Nooh...sitten miettimään, että mitäs helvettiä...auto rikki ja tavaraa ja lapsia riitti.

Satuimme siis olemaan lähellä Virtoja, ystäväni Riikka asui noin 10km päässä ja pääsi pelastamaan mut ja lapset. Onnenkantamoisena tässä kohtaa oli se, että oltiin Riikalla noin 15.50 ja löydettiin bussi joka lähti Virroilta 16.20, joten päästiin sentään jatkamaan matkaa jollakin pelillä. Riikka siis heitti meidät bussipysäkille ja siinä sitten köröteltiin hölmistyneinä kohti Tamperetta, josta sitten jatkettaisiin junalla Helsinkiin. Bussi muuten kesti 2 tuntia Tampereelle...siinä kohtaa tuli muutaman kerran mietittyä, että ku ois auto nyt kestäny vaikka tampereelle asti....nojoo, mut siis päästiin tampereelle. Lapset mukana, check. Tavarat mukana, check. Onneks muuten koira jäi kotiin tällä kertaa! Ois tulluna kyllä itku jos sekin ois ollu takaluukussa mukana.

Juna-asemalla mukavassa lämpimässä, ei tarvii sateesta piitata. Mentiin sinne sitten ihan tiskille kyselemään junalippuja. Oltiin joskus 18.20 siis tiskillä. Niin ja siis olin katsonut, että seitsemältä lähtisi juna helsinkiin ja hienosti oltais jo yhdeksältä pitäjänmäellä. Niin no....ei kannattais suunnitella tälleen pyhänä liian pitkälle asioita. "Täällä kuule nyt näyttäs, että tohon seitsemän junaan olis kaikki ekan ja tokan luokan liput myyty.". "Että mitä ("%/#)"&/)#/%#%=!!!!!!" <-- toi kävi siis mielessä, mutta todellisuudessa sanoin; "no voi hitsin hitsi. *hymyilyä*...millonkohan seuraava sitten...*lisää väkinäistä hymyä*?". No siis sehän onneksi meni jo 19.07. Oli 20min hitaampi, joten kotiintulo aika venyisi entisestään...mut hei...jos joku hakis meidät asemalta, et sais lapset edes ennen kymmentä sänkyyn...Hyvää isänpäivää Esko ja kiitos avusta.

Mut siis eihän se vielä ihan loppunu tää tarina. Juna-asemalla; "Äiti missä se yks keltanen kassi...?". Eli nyt siis odotamme jännityksellä huomiseen ja sitten soitamme Suomen löytötavarapalveluun 1,97€/min+pvm + postituskulut +jnejnejne...että onko jollekin kelvannut täysin uutukaiset ulko toppahousut kokoa 146cm ja  152cm ja uutukaiset takit kokoa 152cmx2....vai olisiko ne jääny sinne vr:n junan hyllylle ja konduktööri palauttanut ne tuonne palveluun.

Mut siis hei! Hyvää isänpäivää!


mä oon toi vihree kuningaspossu...just tollanen olo on ollu tän päivän jälkeen. WTF?!
ja siis ps. Ikinä...ikinä ei kannata ajatella näin; "Mä otan riskin ja meen autolla, koska automatka tulee maksaa vaan 50€, ku juna maksais 200€!" Noo...mun automatka on tähän mennessä maksanu 40€bensa + 49,50€bussi + 46,50€juna...sit ku lasketaan 150€hävinneet vaatteet (toivottavasti nää nyt löytys) ja autonkorjaus...jep...et se siitä riskinotosta. Mut mähän tykkään elää vaarallisesti. XD

Tarina on siis tosi, enkä ole oikeastaan ollenkaan liioitellut mistään. Kaurakeksit säily 80%ehjänä ja mua jo huvittaa koko touhu, niin ei silloin voi pahasti asiat olla pielessä. Lav ya ♥

pps...kakku emilin kaverisyndeiltä ja oheis"muovailut" samoista kemuista, ku lapset sai muovailla ja mä muovailin siinä ohessa sit kans.