Remonttia ja reissailua...

Hirveesti on jääny kuvia laittamatta ja asioita kertomatta taas. Oon nyt parina vkoloppuna juossu pohjanmaalla ja taas ajattelin sinne lähteä, joten tää on todellista kahen asunnon välissä sompailua tällä hetkellä. Pohdin jo paljon, että mitä tavaroita voisi myydä, mitä huonekaluja lähtee mukaan ja mitä pitää saada pois muuton alta. On myös haastavaa miettiä, että mihin kaikki tavarat saa tuvassa sijoiteltua, koska yläkerta ei todellakaan ole keväällä vielä siinä kunnossa, että sinne kannattaisi mitään viedä edes säilytykseen. Ajatuksena tietenkin oli, että yläkertaa olisi laitettu jo pikkuhiljaa, mutta tuon meidän eteisenkin kanssa tuntuu kuluvan aikaa. Ei sitä vkolopun aikana paljoa ehdi tekemään ja ei voi olettaa, että murukaan jaksaisi töiden jälkeen yksinään kokoajan puuhata. Mutta siis...tässä kuistin tämän hetkinen tila:

Näin talvinen maisema oli perjantai aamuna, kun lasten kanssa heräsimme. ♥

Tässä etuoven rappusten ylätaso. Eikö olekin fiksu ja siisti ratkaisu. Muru sen keksi ja toteutti. :)

Yllä siis sisätilasta muutama kuva. Lattialevyt on paikoillaan, katto ja seinät eristettyinä. Tila on lämpimämpi kuin meidän vanha eteinen, johon vintin kautta "puhaltaa" veto ja tuuli. Mutta, mutta...homma ei oikein etene ennenkuin saadaan mietittyä millaiseksi viimeistelty pinta halutaan. Mietittiin, että toi raakalauta seinä joka tuolla näkyy, olis kiva saada esille, mutta tollasenaan se ei onnistu, ku ovi tulee 2,5cm ulos tuosta seinäpinnasta ja ainiin...tossa seinässä on kaksi ikkunareikää. ;) Mietittiin, et jos siihen rakentais "uuden" vanhan lautapinnan...mut saako siitä sit tarpeeks aidon näköstä..Noi laudat on vaan niin ihanasti patinoitunu vuosikymmenien saatossa ulkolaudotuksen alla. Saattaapi olla että siihen isketään levyt kuten muuhunkin seinään. Katto tulee ihan paneelista...se on jo päätetty ja valkoinen siitä tulee...on sen verran matala tila, mut mitä ihmettä me laitetaan lattiaan?! Tai siis materiaali pyörii kestävässä laminaatissa, tai vinyylimatossa / levyssä. Mutta kun niitä kuoseja on niin miljoona nykyään! Ja katossa on jo efektipalkit, jotka poltettu, joten ne pikkasen luo rajoja sille lattiapinnallekin...Mutta näitä pitänee nyt miettiä oikein urakalla, että homma saatais eteenpäin. Mitään selkeää ratkasua mielessä ei siis ole, kaikkia pieniä ajatuksia, joita mä en saa koottua kokonaiseks. :D

Mutta nyt taidan lähteä pohtimaan asiaa portaiden pariin. Eli siis maalaamaan Malmille. Mukavaa keskiviikkopäivää kaikille. :)

Ennen - jälkeen

Meitsi teki tänään tanssiliikkeitä laastihousuissaan...sain Malmilla aulan laatoituksen valmiiksi (saumausta ei lasketa)...kyl siitä hiano tuli...niin murukin sanoi. Niin siis Martinkin yllätti ja tuli jo torstaina meitä ilostuttamaan. <3

Ja siis tästä lähee ennen-jälkeen kuvasarja muutamista mun remppaamista / tekemistä kohteista...

Malmi - kylpyhuone - ennen

ja jälkeen

Malmi - aula - ennen

ja jälkeen

Bodbacka (Martinin veljen talo) - wc - ennen

ja jälkeen

Että sellasia kuvia... :) Nyt perjantai peliä lasten kanssa ja jos avais vaikka siiderin. ;)

Syyslaiskuus

Tää viikko on ollu vähän hiljasempi kirjotusten, tekemisten ja ylipäänsä olemisen kanssa. Syynä on ollu pieni flunssan tunne tänne tullessa ja ehkäpä syyslaiskuus. Jos nyt oikein kehnosti käy, niin saanen tuon Martinin taudin sitten ensi vkoksi.

Kuistikaan ei oikeastaan ole edennyt; on siinä se kahva ja lukko. Eteisen ikkunat olis enää toiselta puolelta maalaamatta. Sit nekin vois parin kolmen päivän päästä asentaa ja ruveta sisähommiin kuistin kanssa. Mut nii...enhän mä ole täällä, et se siitä. :-/ Kyllä mua niin ketuttaa taas lähteä, ku kaikki on kesken ja leviänä. Mä haluisin vaan jäädä tänne. Jos piiloutuis sängyn alle ja leikkis ettei kukaan kaipaa. Kevääseen on liian pitkä aika...oon koittanut miettiä, et onhan tässä syysloma ja joulu ja hiihtolomakin, mut ei yhessä vkossa kauheesti ehdi saatikka vkoloppusin. Ku täytyyhän sitä jättää aikaa siihenkin, että saa olla toisen lähellä, kainalossa sohvan nurkassa kattomassa jotain älytöntä elokuvaa. Huoh...no elämä on...kaiken se kestää, paljon se antaa. Uskon ainakin näin.

Mut siis asiaan...tai siis muutama asia. Ne uskokaa tai älkää soitti sieltä ovifirmasta! Samana päivänä, ku laitoin sähköpostin. Pyysivät kovasti anteeksi, että ei tuolla laadulla olis kyllä saanu lähteä tehtaalta mihinkään ja olisivat lähettäneet uuden karmin. Alennuksesta eivät puhuneet mitään...mutta maalia lupasivat lähettää, et saan paikkamaalattua tuolta karmista yhen kohan ettei siitä vahingossakaan pääse kosteus läpi. Että tällästä sen osalta.

Kunkun oli tarkotus jäädä tänne, mut voipi olla että otan sen mukaan. Käytin pojan kastraatiossa perjantaina ja oli erilainen toimenpide ku odotin. Siis ku oon ollu parissa mukana katsomassa, niin tää eläinlääkäri teki huomattavasti isomman viillon, ku aiemmat. Näin ollen kestänee pidempään parantuakin...joten en taida viitsiä jättää Martinin vaivoiks enää tuota koiraa. Saa nähä pääsenkö ite edes kouluun maanantaina...pitää tsekata toi haavan tilanne illalla.

Ja sit näiden löpinöiden jälkeen. Eilen illalla tein yksinäni noita ikkunoita vintillä. Tais siinä yks kolme tuntia hurahtaa niin etten ees huomannu. Ja intoa ois riittäny vieläkin enemmän, mut valoa ei.

kukas ei näissä maisemissa ja hiljaisuudessa viihtyis <3

taivas oli jossain vaiheessa melkoinen tulimeri

Ovi

Mein uus ovi tuli toissapäivänä!

paketissa vielä...

Sitten sitä ruvettiin eilen illalla asentamaan...Oltiin melko pettyneitä työnjälkeen, kun ruvettiin tarkemmin katsomaan osia. Siis niinku melkein 3tonnin oveksi, niin ensinnäkin karmit piti itse kasata. Mun mielestä ne on yleensä kasattuina...? Sitten maalipinta oli lohkeillut yläosasta karmia, ja oisko pakkaus tai kuljeutsvaurio ku karmista oli lohjennu pala (jää onneks piiloon), maalausjälki (oisko robottimaalaus) ei ollu mikään kauheen hyvä...joissain kohissa ovi oli selvästi hiomaton tai huonosti hiottu, joten kovin röpelöinen pinta oli. ja ylipäänsä työnjälki ois ton hintasessa ovessa melko kehno. Meinaan laitta kuvia ja palautetta yhtiölle...laitan tänne infoa, että vastaavatko mitään. Ois varmaan laitettu ovi bumerangina takas, mut 12vkon odotus (oikeastaan ovi tuli ennen ku oletettiin...luultiin, että tulee syyskuun puolvälissä aikasintaan) ei houkuttanut. Jos ennen pahimpia pakkasia sais ton eteisen edes jotenkin eristettyä ja laitettua kondikseen.

Mut siis ensin karmit...

meitsi on ylin kiilojen leikkaaja. ;)

Ja sitten aateltiin koittaa onneamme kahdeksan jälkeen illalla, että onnistuiko karmien asennus, niin että ovet menee kiinni...

tadaa...siinä se on!

Hiaaaano. Vaikka itte sanonkin. Ja sitä mä jaksan ihmetellä, että mitä se rautakaupan myyjä mulle ruotsiksi selitti, että vaikeimman oven asentaa sitten halusit. Mut siis...mehän ollaan murun kanssa niin supereita, et mikä vaan onnistuu. Millin verran pitää kyllä säätää vielä tota ovea tänään ja lukko ja kahva käydään tänäänn hakemassa. Että tällästä remppaa ikkunoiden ohella....joita pitäs lähteä tonne vintille nyt sit maalaamaan ja laittamaan taas. :)

Tässä vielä aamuinen kuva pihalta...oli niin kaaanis aamu <3

Perjantai fiilis

Ja siis perjantai fiilis ihan siitä syystä, että oon tyytyväinen siihen, mitä sain aikaiseksi malmilla tällä vkolla ja tänään. Kylppärikuvia en valitettavasti vieläkään saanut otettua, nimittäin silikonit loppus. Ei riittäny omasta takaakaan (ei oikeesti oo). ;) Joten eihän puolivalmiista voi kuvia ottaa. Mutta on mulla siitä eteisestä...ei kylläkään mitään laatukuvia (auringon vika), mutta saatte nyt tyytyä näihin.

tähän ovenpieleen oon erityisen tyytyväinen.

Soitin Karillekin tänään (opettajalle) ja kyselin tosta kuivumisesta ja muistin ihan oikein joltain tunnilta, että vähintään kolme vuorokautta mieluiten viisi,ennenkuin kärsii kovasti astella. Joten lattia on siis käyttökiellossa ens vkoon, mikä nyt sinänsä sopii, kun lähden sunnuntaina kotia kohti <3. Äiti lupasi vahtia lapsia maanantaille, joilloin menevät isälleen sitten.

Väistämättä nyt, kun on ollu lapsista viikko kaupalla erossa on tullut mietittyä tuota Pohjanmaalle muuttoa aika useasti. Tilannehan on se, että isommat lapset olisivat vahvasti jäämässä tänne etelään ja nuorimmainen lähtisi mukaan. Ristiriitainen tilanne mielelle ja sydämelle. Asiasta on varsinkin Erikan kanssa juteltu paljon ja huomaan että Erikallakin on tosi ristiriitainen olo tämän asian kanssa. Mulle suurinta tuskaa tuottaa varmaan se, että en näe lapsia sitten niin paljon...viileneekö välit? tunteeko lapset itsensä petetyiksi? onko sisarusten erottaminen hyvä asia ollenkaan? Onko toisaalta oikein pakottaa lapsia mukaankaan? Eihän mikään ole pysyvääkään, voihan tilanteet muuttuakin...? kysymyksiä ristiin rastiin siis, mutta uskon vakaasti, että kaikki nämä asiat selviävät. Lapset kuitenkin tietää, että heitä rakastetaan, tapahtui mitä tahansa.

Loppuun vielä...mä löysin yhden kuvan itsestäni tältä kesältä...ja tässä siis olen Ma:

Malmia, polvia ja väsymiä

Ei multa kyllä taida kuulkaas tänäänkään irrota oikein tekstiä...Mä en oikeesti tiedä miten mä kiittäisin äitiä tarpeeksi. Tää viikko olis ollut mahoton ilman, että mummi (eli siis oma äitini) olisi ollut tässä laittamassa ruokaa ja jeesaamassa. Tänäänkin olin siis Malmilla klo 9.15-15.30...lyhyehkö päivä...mut ku treenikausi on alkanu lapsilla, niin sitä juoksemista riittää. Olin siis kotona vartin yli neljä, mummi syötti koko jengin. Lähdin viemään Emiliä säbä treeneihin vartin yli viis, josta ajoin kotiin, laitoin pyykinpesu koneen päälle ja lähin saattamaan Erikaa bussille Vilin (äidin koira) kanssa. Sit koira sisälle ja autoon; hakee Emil. Emil kotiin, 20min hengähdys ja hakee Erika. Kotiin saapuessa kello olikin jo sitten 20.15...Että se siitä päivästä. XD Hiljaisuus laskeutui tunnin päästä tuosta...ja sitten pitäs vielä jaksaa teille kirjottaa. ;-)

Njaa...ku kerran alotin, niin voinen jatkaa....polvet on aika kovilla sanoisin. Tälläinen aulatilan laatoitus on tekeillä:

vesieristettä siinä vetelin toissapäivänä

etuoven suuntaan kuvaa

ja siis kuuden tunnin mittailun, kuivaharjoittelun ja pään raavinnan tulos...melkein itkettää, mut toisaalta ei...koska hiki mulla oli, polvet punasena ja rakko käsissä. Tein siis hirveesti hommia tänään.

Mut kyllä mun täytyy myöntää, että vaikka tää laatottaminen antaa mulle hirvittävästi haasteita ja mä tykkään siitä, niin ei musta kyllä tällä saralla ammattilaista tule koskaan. Siis ihan jo senkin takia, että ei mulla fysiikka kestäis tätä kahdeksaa tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa jatkuvasti. Ja siksi, että mä olen hidas...tai siis mä ainakin tunnen olevani tosi hidas tai luulen pystyväni tekemään jonkun jutun viikossa ja sit joudun toteemaan, et hups siihen meniki koko kesä. XD En mä kärsimätön ole, mutta mun pitäs osata homma ku vettä vaan, ku kerran osaan sen...mut kai se vaan vaatis sitä toistoa ja pitkäjänteisyyttä, jota mulla tuppaa uupumaan...Onneksi työnjohto (Kiitos Pietari ja Pekka!) ovat olleet kovin myötämielisiä ja kärsivällisiä. Toivottavasti myös tyytyväisiä lopputulokseen. Iso Kiitos kuuluu kyllä myös muuten mun Mäla (märkätilojen laatoitus)-opelle Karille! Ei muuten olis tästä projektista tullu yhtään mitään. Jo tieto siitä, että  voi soittaa "hädän" hetkellä, auttaa selviytymään ja selkeyttämään omaa ajattelua työmaalla.

Huomenna voisin yrittää ottaa siitä kylppäristä sellasen "after"-kuvan, niin saisitte nähdä, että mitä mä sitten niinku kesän aikana tein...tai siis alkukesästä ja loppukesästä. Mä oon tyytyväinen, vaikka oishan se paremminkin voinu mennä...kriittisyyttä omaa työtä kohtaan ei puutu.

Loppuun fiilistelin tossa itsekseni viime syksyltä otettujen kuvien kera...

Malmille matka käy

Otsikko kertonee jotain, ehkä? Tai ainakin osa lukijoista on joskus viimeisen reilu vuoden aikana kuullut; "Ei ku mä meen Malmille hommiin." tai "Mä oon Malmilla." tms. ;) Eli siis Malmin työmaa on ystävän talon laajennus projekti, jossa olen tehnyt hommia nyt, niin no...yli vuoden. Milloin mitäkin...nauhotusta, maalailua, lasikuitutapetointia ja nyt viimeisimmät projektit on olleet sitten kylppäri, vessa; laatoitusta. Se on kuulkaas ollu aika haastavaa...tai siis ton 'aika' voinee ottaa tuolta välistä pois.

Mutta, koska mulla on takana melkein kymmen tuntinen päivä tuolla malmilla (tänään oli kylppärin seinien ja lattian saumaus, aulatilan vesieristys ja yläkerran vessan vesieristystä) ja otin tossa lasillisen valkoviiniä, niin taidan jättää laattalöpinät tuonemmaksi ja tarjota teille vaikka joitakin otoksia.

Emma

Emil

Erika

minä ihte ja muru <3

Üllatüüs

Dodii...helsinki-cityssä taas.

Sunnuntain ajo sujui mukavammin, kuin viikon takainen. Mut kyllä se eka puol tuntia meni isolta ihmiseltä taas tippa linssissä.

Vkolopun saldo on tässä:

Meillä on hiaaaano katto!

käytiin mustikassa ja grillailtiin

ja kilisteltiin...vastaus kuului "kyllä kai." ;)

Ikkuna II - muurahaisten kosto

Eilen oli tuottoisa päivä. Tuli olohuoneen ikkunat hiottua uudella koneella loppuun, soviteltua paikoilleen ja pohjamaalattua, kittasin ikkunaa ja katon toinen puoli on valmis (saatiin siis pellit). Mutta siis mä jo eilen lupasin kertoa ikkunasta...Tässä se on vielä paikoillaan:

vähän vino kuva...

Tarina alkaa viime kesältä ja olohuoneen yhdestä ikkunasta...sieltä löytyi muurahaispesä. Ikkuna otettiin karmeineen irti, vaihdettiin alapuu (joka oli muurahaisten tuhoama -ilmeisesti joskus kostunut), maalailtiin jne. Noo...muurahaiset kostivat pesänsä tuhoamisen...heinäkuun tienoilla tänä kesänä sama homma toistui toiseen olohuoneen ikkunaan. XD Siis joo, toki suunnitelmissa on kaikkien ikkunoiden remppa, mut ei tänä kesänä ollu tarkoitus karmeja ruveta vaihtaa. Harmi, että mulla ei ole siitä irrotuksesta ja siitä muurahaismäärästä  kuvaa...se ois ollu ehkä parasta tässä annissa. ;) Mut siis tässä ikkuna karmeineen on poistettu ja ikkunanalapuolen laudotus purettu ja sahanpurut kaivettu pois.

Tähänkin karmiin jouduttiin alapuu vaihtamaan. Tyhjästä Martin sen väsäsi (onneks mun muru on taitava nikkari). Ei tästä muuten tulis mitään. ;) Sitten sitä maalailtiin ja kittailtiin ja maalailtiin lisää. Ja nyt se on tossa paikoillaan se karmi. Odottelee vaan noita ikkunoita tuolta vintiltä...Jota mun ois syytä lähtee katsoo tai siis tekemään...siellä on seitsemän kappaletta erikokoisia ikkunoita odottomassa kittauksia ja maalauksia.

Tähän loppuun vielä...katsokaas tätä...tämän_kin_ takia mä niin rakastan tätä paikkaa.

Peltikatto

Aina ei mee ihan niinku luulis, ei niinku Strömsössä, kuten eräs rakas ystäväni tuppaa sanomaan. Me siis aloitettiin kesällä purkamaan vanhaa kuistia. Ja tällä hetkellä tilanne on suurinpiirtein tämä:

ihan tuoretta kuvaa en eilen ottanut...

Syy kuistin lämpimäksi rakentamiseen on itseasiassa parikin. Saadaan vähän lisää säilytystilaa ja asuntoa lämpimämmäksi. Toi vanha sisäkuisti oli nimittäin talvisin pirskatin kylmä. Syynä nyt varmaan pääosin se, että ovi falskas niin kauheesti, mutta purettaessa tuota vanhaa seinää todettiin myös, että jostain syystä pikkuikkunoiden alla ei ollu eristettä. Että tulipa sekin sitten korjattua.

Mut siis kaikki on tähän asti ite rakennettu, kahdestaan pitkin kesää Martinin kanssa. Vanha katto on konesaumattua peltiä ja oli tarkoitus, että katon kuistiin olis tullu laittaa peltifirma. Se oli sellanen asia, joka haluttiin "ulkoistaa", mut nii...no eipä niitä sit kuulunu koko kesän aikana, ku oli sateista ja heillä kiire. :/

Ratkaisuna siis dilemmaan; harjoitellaan tekemään tämäkin asia itse. ;) Niin ja siis ei suinkaan konesaumattu peltikatto, vaan tollanen "feikki", joka näyttää konesaumatulta. Kattopellit saatiin eilen ja ruvettiin niitä asentamaan. Todettiin, että peltisakset tarvitaan, joten eiku hakemaan Pietarsaaren Pristamasta. Sieltä tarttu mukaan myös uus hiomakone. Vanha sano eilen sopimuksensa irti (ikkunat ei enää kiinnostanu sitä). Niin siis haettiin tosiaan sakset Prismasta, tultiin takasin ja saatiin hienosti toinen puoli katosta asennettua...nooh...sit mä rupesin kattoo niitä loppuja peltejä ja totesin Martinille, että tiiätkö, nää on kyllä nyt taivutettu kaikki samaan suuntaan eli väärin. Meillä on nyt siis kuistilla puoli kattoa :D Martin vei tänä aamuna pellit takasin. Katotaan saadaanko tänään vielä uudet ja laitettua katto loppuun. Jos nyt säät edes sallii..

Tossa kuvassa muuten näkyy toi meidän ikkunaremppakin, josta mä lupasin kertoa teille tänään, mutta tää meni nyt vähän peltien puolelle tää homma. ;)

Ikkunakitti

Tää homma menee nyt vähän väärässä järjestyksessä. Oli ajatuksissa, että laitan tänne joku kerta ikkunan kunnostuksesta kuvia alusta loppuun. Mut koska eilen väsäsin kasan ikkunakittiä, niin aattelin nyt laittaa siitä kuvia ja kertoa miten  sen tein. Pitää varmaan tähän väliin sen verran laittaa, että en ole ammattilainen (ihan vielä ainakaan ;)) ja tapoja on varmasti monia. Mä yhdistelen perinteistä ja vanhaa oman maun, järkeilyn ja kokeilunhalun mukaan.

Ikkunakitin valmistukseen tarvitaan siis puhdas alusta (mulla toimittaa virkaa iso palapeili, oon tehnyt siinä tänä kesänä maalit ja kitit), vernissaa, liitujauhoa, mitta (desin mitalla saa kivasti kauhottua vernissaa purkista), lusikka (sekoitusta varten), lasta (saa niitä jauhoja siirreltyä kivasti tossa peilin päällä).

Tavarat järjestyksessä...vielä...

Yksinkertaisuudessaan, homma menee niin, että kasataan keko liitujauhoa, tehdään kraateri keskelle, johon laitetaan vernissaa...näin:

niin ja siis tosiaan toi on ihan oikeesti liitujauhoa. ;)

Sitten vaan sekoitellaan, lisäillään vernissaa (jos tarvetta) ja veivataan. Tarkkoja mittoja mulla ei ole, eikä niitä voi oikein antaakaan, kun se riippuu vähän liitujauhoistakin, että kuinka paljon vernissaa kuluu. Mulla oli ehkä vajaa kilo liitujauhoa ja oisko vernissaa menny 2-3dl...ja siis ehkä (en mä leipoessakaan juuri mittaile). :-D Ikkunakitin vaivaaminen ei oo sitten mitään helppoa, siinä tulee jokseenkin hiki. Mä jätin mun ikkunakitin hippasen löysemmäksi, kun normaalisti, kun sitä on sit helpompi laittaa lasin ja pokan väliin, että saa liitoksen varmasti tiiviiksi. Niin ja vinkiksi, kun olet sitä mieltä, että nyt kitti on hyvää ja valmista, niin visko sitä lattiaan muutaman kerran vaikka muovipussin päälle tms. huomaat, että se ei ole vielä valmista. ;) Nimimerkillä eka erä kittiä oli valmista, mutta jostain syystä valui pois uriltaan.

Opit on  muuten saatu Helsingin maalariammattikoulun upeilta opettajilta. Erityinen kiitos pitää lähettää tämän oppikirjan kirjoittajille! Kiitos Reija ja Tarja. Tää on nimittäin tän kesän toiminu sellasena, "hitto, miten se nyt menikään"- opuksena. Eipä oo tarvinnu niin usein sitten vaivata tuota omaa luokanvalvojaa puhelimitse. ;)

Unohtukohan mulla jotain oleellista....joo, unohtui...nimittäin se kitti on siis valmiina suurinpiirtein tällästä:

...voi sitä sotkua...

Alustat ja välineet saa muuten sit putsattua näppärästi talouspaperilla ja vernisalla. Ensin "märällä" ja sit perään kuivalla.

Toivottavasti tästä on jollekin ikkunakitin tekijälle jotain iloa...en tiedä kovin monia, jotka vaivautuisi tekemään itse (saahan vastaavaa kaupastakin), mut hei...itsetehty on aina itsetehty ja kyllä toi varmaan halvemmaksikin tulee. Vois joku kerta ihan laskea asian. Tuotteet on muuten netistä. Laitan senkin linkin, kun nyt vielä varmistan, että asian saa täällä mainita. :)