6.3.2013

Hengissä

Hiihtoloma oli ja meni ja Emma kävi päiväkodissa tutustumassa. Ja olikin ihanaa; sekä äidin että etenkin Emman mielestä.

Elämä on ollut rankkaa. Erika ja Emil on nyt olleet isällään ja Emma siis mulla. Ikävä on sellasta raastavaa, kun on kyse omista lapsista...erilaista kuin aikuista ihmistä kohtaan jota rakastaa. Kyllä mä huomaan, että tää on lapsilleki tosi rankkaa. Emma tuntuu sopeutuvan jotenkin itsestään. Neiti odottaa niin kovin pohjanmaalle muuttoa ja kaikkea uutta, joka siellä odottaa. Mut isommat...niin no onhan tää hiton iso juttu. Enkä mä tiedä, että onko tää oikea ratkaisu, mutta katsotaan kuinka tää nyt lähtee sujumaan.

Sitten...Vaikka mä kuinka rakastan äitiäni, niin kyllä äidin kanssa asuminen voi olla tosi hurjaa tälleen yli 3-kymppisenä. :) Mut ilon asia on toki se, että ei tätä kauaa enää kestä (mä luulen, et äitikin on onnellinen ku pääsee meistä eroon).  Mutta siis; huomenna on torstai. Sitten alkaa vkoloppu ja ensi viikolla on näyttö. Sit lähden käymään "vikaa kertaa" pohjanmaalla. Sen käynnin jälkeen tulenkin sitten käymään aina täällä etelässä. ^_^ Niin ja siitä sit enää viikko, niin me lähetään jo Emman kanssa pohjanmaalle opettelemaan eloa ja oloa siellä.

Elämme jännittäviä aikoja.

Tässä on mun isä...ja tuo tuossa isän sylissä on pakko olla vilma (kolmas isän ja äidin kymmenestä lapsenlapsesta). Mulla on ollut isää ihan tosi kova ikävä myös nyt viime aikoina. Jotenkin mä kaipaisin sen murahdusta, että kaikki on ihan hyvin.

3 kommenttia:

  1. Tsemppiä näyttöön ja jännittäviin aikoihin!

    VastaaPoista
  2. Paljon voimia ja tsemppiä ja onneakin jännähetkiin! Hyvin se menee kaikki! :)

    VastaaPoista
  3. Ja mulla on jo nyt ikävä TEITÄ! Mutta ihanaa että pääset toteuttamaan unelmaasi! <3 Hurrrrjasti tsemppiä kaikkeen jännään!

    VastaaPoista